Lipoproteiini(a) mittaa tiettyä kolesterolia kuljettavaa hiukkasta, joka muistuttaa LDL:ää mutta jossa on kiinnittyneenä ylimääräinen proteiini, apolipoproteiini(a). Sen pitoisuus määräytyy suurelta osin perimän mukaan ja pysyy melko vakaana läpi elämän, joten se kertoo sydän- ja verisuonitautiriskin perinnöllisestä osuudesta eikä nykyisestä ruokavaliosta tai elintavoista. Se mitataan yleensä kerran, jotta henkilön lähtötason riski voidaan asettaa muun lipidikuvan rinnalle.
Ei vielä mittaustuloksia tälle merkkiaineelle.
Kohonneet arvot heijastavat useimmiten perinnöllistä muunnosta, joka tuottaa tätä hiukkasta enemmän, ja ne liittyvät väestötasolla sydämen valtimoiden varhaisempaan ateroskleroottiseen sairauteen sekä aorttaläpän ahtautumiseen. Pitoisuudet voivat nousta myös munuaissairauden aikana, kilpirauhasen vajaatoiminnassa ja vaihdevuosien jälkeen. Matalilla arvoilla ei ole tunnettua terveydellistä merkitystä eikä niitä pidetä löydöksenä. Kohonnut tulos kuvaa pitkän aikavälin riskiä, ei meneillään olevaa tapahtumaa, ja se kuuluu lääkärin kanssa käytävään keskusteluun kokonaisriskin kuvasta.
Pitoisuus reagoi tuskin lainkaan paastoon, vuorokaudenaikaan tai äskettäiseen ateriaan, mutta meneillään oleva tulehdussairaus tai infektio voi nostaa sitä tilapäisesti, joten sairauden aikana todettu korkea tulos on syytä uusia kerran toipumisen jälkeen. Menetelmät eroavat siinä, ilmoittavatko ne massan vai hiukkasmäärän, mikä tekee eri laboratorioiden tuloksista vaikeasti suoraan vertailtavia. Sitä luetaan LDL-kolesterolin, ei-HDL-kolesterolin ja apolipoproteiini B:n rinnalla, koska ne kuvaavat aterogeenisten hiukkasten kuormaa, jota tämä osaltaan kasvattaa.
Viitearvot ovat yleisiä aikuisten arvoja ja riippuvat laboratoriosta, menetelmästä, iästä ja sukupuolesta. Suuntaa antava, ei diagnoosi — keskustele tuloksista lääkärin kanssa.