Kokonaiskolesteroli on veren kaikkien lipoproteiinihiukkasten kuljettaman kolesterolin summa — pääasiassa LDL:n ja HDL:n, ja pienemmältä osin triglyseridipitoisten hiukkasten. Kolesteroli itsessään on solukalvojen rakenneosa sekä sappihappojen, steroidihormonien ja D-vitamiinin esiaste. Luku on karkea yhteenveto lipidien kuljetuksesta ja pitkän aikavälin sydän- ja verisuonitautiriskistä.
Ei vielä mittaustuloksia tälle merkkiaineelle.
Suurentuneet arvot heijastavat useimmiten ruokavalion ja perimän yhdistelmää, ja selvästi korkeat tulokset herättävät kysymyksen familiaalisesta hyperkolesterolemiasta; myös kilpirauhasen vajaatoiminta, kolestaasi, nefroottinen oireyhtymä, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes ja jotkin lääkkeet suurentavat sitä. Matalat arvot ovat harvemmin sinänsä huolenaihe, mutta ne voivat liittyä kilpirauhasen liikatoimintaan, maksasairauteen, imeytymishäiriöön tai vakavaan sairauteen. Koska kokonaisarvo sekoittaa ateroskleroosille altistavat ja suojaavat jakeet, normaali kokonaisarvo voi peittää matalan HDL:n tai korkean LDL:n, eikä suurentunut arvo ole sellaisenaan diagnoosi. Lääkäri arvioi sen kokonaisvaltaisen sydän- ja verisuonitautiriskin yhteydessä.
Arvot vaihtelevat äskettäisen sairauden, raskauden, painonmuutoksen ja kilpirauhasen toiminnan mukaan, ja ne laskevat ohimenevästi akuuttia infektiota tai sydäninfarktia seuraavina viikkoina; asento ja pitkittynyt kiristyssiteen käyttöaika voivat nostaa niitä hieman. Statiinit, kuten atorvastatiini ja rosuvastatiini, pienentävät sitä, kun taas jotkin psykoosilääkkeet ja masennuslääkkeet suurentavat sitä. Kokonaiskolesteroli luetaan yhdessä LDL- ja HDL-kolesterolin, triglyseridien ja ei-HDL-kolesterolin kanssa, ja mukaan otetaan apolipoproteiini B tai lipoproteiini(a), kun riskinarvio vaatii tarkempaa erottelua.
Viitearvot ovat yleisiä aikuisten arvoja ja riippuvat laboratoriosta, menetelmästä, iästä ja sukupuolesta. Suuntaa antava, ei diagnoosi — keskustele tuloksista lääkärin kanssa.