Alkalinen fosfataasi on entsyymi, jota esiintyy monissa kudoksissa, runsaimmin maksan sappiteissä ja luuta muodostavissa soluissa. Veren pitoisuus heijastaa näiden kahden lähteen yhteenlaskettua tuotantoa, ja pienempiä osuuksia tulee suolistosta ja raskauden aikana istukasta. Se kertoo yhtä aikaa sapen virtauksesta ja luun aineenvaihdunnasta, minkä vuoksi sitä ei koskaan lueta yksin.
Ei vielä mittaustuloksia tälle merkkiaineelle.
Kohonneet arvot johtuvat useimmiten joko estyneestä sapen virtauksesta, tapahtuipa se maksan sisällä tai suuremmissa sappiteissä, tai lisääntyneestä luun aktiivisuudesta, kuten paranevissa murtumissa, D-vitamiinin puutoksessa tai Pagetin taudissa. Lievä nousu on raskauden aikana normaali, ja selvät nousut ovat normaaleja lapsilla ja nuorilla, joiden luusto kasvaa. Matalat arvot ovat harvinaisia ja voivat liittyä kilpirauhasen vajaatoimintaan, sinkin puutokseen tai harvinaiseen perinnölliseen entsyymipuutokseen. Viitealueen ulkopuolinen tulos on lähtökohta, josta lääkäri selvittää, mistä kudoksesta se on peräisin.
Rasvainen ateria vähän ennen näytteenottoa voi nostaa lukemaa, joten koe otetaan yleensä paastotilassa, ja sekä veriryhmä että ikä vaikuttavat lähtötasoon. Sen lähde erotetaan tarkastelemalla GGT:tä, joka nousee maksaperäisen muodon mukana mutta ei luuperäisen, ja sitä tulkitaan bilirubiinin, ALAT:n ja ASAT:n rinnalla, kun sappiteiden ongelmaa pidetään mahdollisena.
Viitearvot ovat yleisiä aikuisten arvoja ja riippuvat laboratoriosta, menetelmästä, iästä ja sukupuolesta. Suuntaa antava, ei diagnoosi — keskustele tuloksista lääkärin kanssa.